Menin ja ostin teollisuusompelukoneen ja saumurin. Tunnelma sekava. Sain tarjouksen josta en voinut kieltäytyä, jossain vaiheessa ne olisi kuitenkin pitänyt hankkia, niin miksei nyt. Alunperin voimavirtaa syöneet koneet oli vaihdettu toimimaan valovirralla, eli kotipistokkeeseen sopiviksi. Edellisen omistajansa Reinoksi nimeämä Brother-masiina tuntui koeajossa niin hyvältä, leppoisalta verrattuna työharjoittelupaikkani kolmisyöttökoneeseen jota puolestaan kutsuttiin Villihevoseksi. Eteenpäin, put put put, niin nätisti että!
![]()
![]()
Kotiin koneet tuotiin eilen, olin ylimalkaisesti mittaillut nurkkia ja päättänyt että kyllä tänne nyt pari massiivista teollisuusmasiinaa mahtuu. Olo on kuin ensiauton ostaneella, vasta kortin saaneella aralla kuskilla. Kauhistuttaa, en osaa kovin hyvin, ei auta kuin lähteä tien päälle... Sitä ennen vehkeet pitäisi asemoida ja koota järkevästi tähän näkymään:
Uga buga. Norsut ovat eksyneet viidakon syvimpään ytimeen. Klaffipöytä tuossa keskellä on hyvä juttu. Sitä on helppo siirrellä ja se saa sitten toimia kankaanleikkuupöytänä. Jääkaapin on pakko olla niinko tosa. Keittiön puolelle se ei mahdu ja toinen vaihtoehto on leivinuunin vieressä. Niin eihän tuossa ole kuin tuota pienempää hilpetööriä heiteltävänä...
Kuinka käy etualalla kököttävän kotikoneen? Sillä ommellaan sitten kaikkea muuta. Se otetaan mukaan töihin/kouluun/reissuun, jos tarvitaan apuompelijaa pienempiin juttuihin. Pakotan Kannustan Señoria ompelemaan itselleen uusia paitoja, mie tiiän että se ossaa! VINK, VINK SEÑOR! Kotikoneen ongelma verhoilussa on se, ettei se pysty paksuimpiin kankaisiin, eikä sitä voi käyttää tanakalla langalla ompeluun. Reino hoitaa. Veli Reino. Saumurin nimi on tietysti Aino. Joudun ensi kertaa elämässäni pujottamaan kaikki langat uusiksi siihen. Tehtävä, joka ei suoranaisesti houkuttele. Aino kaipaa myös öljyä ennen käyttöönottoa.
Kissaparka ei vielä tiedä, mikä ääni tämän koneen käynnistyksestä lähtee. Juuri kun se oppi sietämään imurin hurinaa ja kitaransoittoa.
Seuraavana ostoslistalla voisivat olla esim. säädettävät pukkijalat, joille voi nostaa tuolin/sohvan/asian työstöä varten. Tarkkailen markkinoita, käytetyt ois kivat. Tällä viikolla tuli hankittua myös ekoja oikeita verhoilutyökaluja, vasara, satulavyönkiristin ja erilaisia neuloja. Huikee fiilis! Vajaat kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, alan valmistua myös henkisesti...
Olisi kirpparilöytöjäkin esiteltävänä, mutta jostain syystä maatuskat ja kahvipannut tuntuvat nyt kovin pieniltä jutuilta blogattavaksi.
